Alkuperäinen otsikko oli "Moraaliton paska huora", mutta päätin sitten vaihtaa sen ennen kuin julkaisin tämän. Hehee. Kauhea ongelma taas miesten kanssa. Miten voi pitää kahdesta niin erilaisesta ihmisestä näin paljon? Viikonloppu oli paras aikoihin, mutta pian täytyy alkaa tekemään lopullisia ratkaisuja. Ajattelin nähdä kumpaakin vielä kerran ja sitten pakotan itseni valitsemaan ennenkuin kumpikaan juttu etenee yhtään vakavammaksi.
Näin siis kumpaakin miestä lauantaina. Ensin kävin Mies 1:n luona. Pötköteltiin vaan sen sängyllä ja juteltiin... Tunteeni vain kasvavat koko ajan tätä tyyppiä kohtaan. Se on pelottavaa. Nyt kolmen vuoden jälkeen olen vihdoin saanut itseni kasaan edellisen suhteeni jäljiltä ja voin oikeasti paremmin kuin melkeinpä ikinä! Haluan uskaltaa vielä rakastaa. En usko, että tämä tyyppi voisi ikinä tehdä niitä samoja asioita minulle kuin exäni.
Mies 1:n seurassa aina jännittää. Vatsassa lentelee perhosia ja punastelen jatkuvasti (se on ärsyttävää :D). Mietin kauheasti mitä voin sanoa ja tehdä. Pelkään jatkuvasti ettei se oikeasti pidä musta. Etsin jatkuvasti merkkejä siitä ja tulkitsen jokaisen pienenkin asian ihan väärin.
Sillä oli jotain menoa iltapäivällä, joten ei ehditty ihan kauhean kauan hengailla yhdessä. Vähäsen harmitti, kun kuitenkin nähdään vain muutaman viikon välein niin miksi hänen oli pitänyt mennä sopimaan jotain kaveriensa kanssa? Heitä hän voi nähdä milloin tahansa.
Minä yritin välttää menemästä Mies 2:n luo, joten soitin yhdelle ystävälleni, mutta hän oli juuri napannut ketipinoria ja oli menossa nukkumaan. En halunnut lähteä takaisin kotiinkaan, joten päädyin sitten Mies 2:n luo.
Aloiteltiin juomista siellä, kunnes tuli aika lähteä joihinkin bileisiin. En tuntenut sieltä ketään. Ahdisti olla pikkuyksiössä 15 ihmisen ympäröimänä. Kaikki olivat ihan sekaisin, paitsi minä, koska jostain syystä mulla ei noussut päähän yhtään. Oli silti ihan hauskaa. En puhunut kauheasti kenellekään muulle kuin Mies 2:lle ja sen yhdelle kaverille. Mies 2 on tosi rento ja sen seurassa on helppo olla. Lopulta ne muut halusivat lähteä baariin, joten minä ja Mies 2 lähdettiin takaisin sen kämpille.
Sillä oli pilveäkin. Edellisestä kerrasta olikin jo yli vuosi. Sieniäkin löytyi, mutta ne me säästettiin seuraavaan kertaan. Pidän todella paljon tästäkin tyypistä. Hän elää tunteella, tekee mitä haluaa, eikä välitä mitä muut ajattelevat. Hän saa minut myös tuntemaan itseni tärkeäksi ja arvokkaaksi. Seuraavana aamuna hän tuli oikein saattamaan minut junalle ja kyseli kovasti, että "Nähdäänhän me vielä uudestaan?" Söpöä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti