Paljon säätämistä näiden oppisopimusasioiden kanssa. En voi vieläkään uskoa, että mut oikeesti valittiin siihen. Odotan koko ajan jotain sähköpostia tai puhelua jossa kerrottaisiin, että on tapahtunut virhe eikä mua oikeesti valittukaan.
Ensi kuusta alkaen pääsen eroon kaikista tuista (paitsi tietty lapsilisästä ja elatustuesta). Hurjaa!Maanantaina mulla on lääkärintarkastus oppisopimusta varten (kaikki joutuu siihen) ja piti täyttää jotain papereita sinne vietäväksi. Papereissa kysyttiin mm. onko mulla mielenterveysongelmia ja olenko ollut avohoidossa.... Valehtelenko vai kerronko totuuden? Entä jos menetän oppisopimuspaikan vanhojen ongelmien takia? Ruksasin kumpaankin kohtaan "ei".
Kaupunki on täynnä muistoja,
mun on pakko päästä pois
Kohta haen lapsen tarhasta. Pääsin tänään aiemmin töistä, mutta en voinut mennä kesken unien hakemaan sitä. Sen jälkeen me mennään shoppailemaan mulle uudet aurinkolasit. En tiedä mihin hukkasin edelliset. Onneksi ostan aina vaan noita kympin maksavia niin ei haittaa. Täytyy käydä myös Zarassa, kun siellä on niin kivoja lastenvaatteita.
Edellisen sieniepisodin jälkeen olen pysytellyt selvinpäin. Ei tee mieli olla sekaisin. Olen viettänyt paljon aikaa lapsen kanssa ja ollaan tehty yhdessä kaikkea kivaa, käytiin mm. Muumimaailmassa. Mikään ei ole parempaa kuin lapsen aito riemu! Tällaista sen elämän pitääkin olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti