Sitten on tämä blogi, jossa avaudun säännöllisesti ahdistuksesta, lääkkeistä sun muusta. Tästä on kehittynyt ykkösblogini, koska saan olla oma itseni ja kirjoittaa mitä tahansa. Työn alla on muuten postaus aiheesta "epävakaa äitiys", jossa kerron vähän tarkemmin millaista elämää poikani joutuu kanssani viettämään. Katsotaan milloin ehdin syventyä kunnolla sitä kirjoittamaan. Jos jollain on jotain kysyttävää siitä aiheesta niin vastaan mieluusti. Ehkä olisi helpompikin kirjoittaa, jos olisi jotain johdattelevia kysymyksiä :D
Kävelin tänään apteekin ohi ja melkein pysähdyin hakemaan lääkkeitä. Kai se resepti olisi vielä voimassa. Olen ollut niin ahdistunut, että välillä pyörryttää ja silmissä sumenee. Tarvitsisin Cipralexia ehkä eniten kuitenkin sosiaalisten tilanteiden pelkoon, johon se tehosi niin ihanasti! Ei se tosin ehtisi enää vaikuttaa ennen lauantaita, jolloin menen toisille treffeille tämän uuden miekkosen kanssa. Olen stressannut sitä päivää jo kohta 2 viikkoa. Minun pitäisi ehkä myös lähettää hänelle tänään jotain viestiä ja kysellä miten siellä ulkomailla on mennyt. En halua vaikuttaa liian innokkaalta, mutta toisaalta en myöskään välinpitämättömältä. Huoh...
Olen soitellut tänään joka paikkaan, mutta kukaan ei osaa auttaa minua. Tuntuu toivottomalta. Miksi työelämään paluu on tehty näin helvetin vaikeaksi? Jos Kela laittaa minulle karenssin niin en enää tiedä mitä teen. Täytyy varmaan alkaa myydä itteäni.
En ole pystynyt aloittamaan työharjoitteluani, koska en saa lapselleni päiväkotipaikkaa. Päiväkodin johtaja ei vastaa puheluihin tai sähköposteihin. Varhaiskasvatusvirasto ei osaa auttaa (vaikka he johtavat kaikkia päiväkoteja!) Mulla ei riitä mielenterveys tällaiseen paskaan.
Mä olen ainakin kiinnostunut tosta äitiys ja epävakaus postauksesta! Oon miettinyt tosi paljon tota aihetta tulevaisuutta ajatellen, ja olisi kiva kuulla, että minkälaista se on käytännössä. Mä en vaan tiedä, että mitä voisin kysyä...:D
VastaaPoistaEhkä vaikka, että minkälaista on olla epävakaa äiti? Millaiset tunteet on lasta kohtaan? Miten jaksaa hoitaa lasta epävakauden kanssa? Tässä nyt vaikka muutama kysymys :)
Kiitos kovasti! En uskonut, että kukaan kommentoisi tähän!
PoistaSe on samaa aikaa sekä ihanaa että kamalaa, mutta onneksi useemmin kuitenkin ihanaa! :D